lauantai 4. lokakuuta 2008

Podgorica

Selvisin Podgoricasta hengissä, takaisin tulin tosin hieman märempänä kun lähtiessä.. Koko päivän satoi enemmän tai vähemmän, eli kaupungin kiertely oli aika tuskaista. Silti täytyy myöntää, että kaupunki on paljon kivempi kun mitä Lonely Planet [eli “the bible”] antaa olettaa. Ihania, persoonallisia pikkutaloja, puistojakin näkyi ja paljon kivan oloisia kahviloita. Muutenkin oli kiva taas käydä “isossa” kaupungissa, vaikkei Podgoricassakaan ole kun n. 150,000 asukasta, tunnelma on kummiskin ihan eri kun Barissa.

Matkaan lähdettiin siis junalla, matka kestää n. tunnin, eikä vaunuja taatusti ole uusittu sitten käyttöönoton, eli jonkun 70-luvun.. Penkit on joka tapauksessa ihanan leveät ja pehmeät, ja matka on kaksi kertaa halvempi kun bussilla [2,80 €/ suunta]. Matka meinas kummiskin jäädä lyhyeen tällä kertaa, kun vähän sählättiin. Juna oli nimittäin menossa Belgradiin asti, ja siellä kierteli poliisit kyselemässä ihmisten passeja. Apua – eihän me oltu edes tajuttu ottaa passeja mukaan, ja poliisit kovasti väitti että niitä pitäisi näyttää vaikka oltiin vaan Podgoricaan menossa. Poliisit sitten siinä kovisteli, serbiaksi luonnollisesti, ja ihan oikeasti pelotti että kohta ne vie meidät putkaan tai jotain. Itteä pelotti varsinkin, koska tajusin juuri tässä loppuviikolla, että oon ollut täällä nyt yli sen sallitun 3 kuukautta minkä saa olla ilman viisumia. Puhuin asiasta Ivanalle, mutta se otti asian erittäin rauhallisesti, ja sano että hoidetaan se sitten alta pois joskus. No, eipä ois kauheesti naurattanut jäädä poliisin kynsiin ilman mitään oikeita papereita.
Poliisit lupas tulla takas myöhemmin jonkun kanssa joka puhuu englantia, mutta onneksi kerettiin Podgoricaan ennen sitä, ja häivyttiin nopeasti paikalta.. Ja hoidan oikeasti viisumi-asian kuntoon heti ensi viikolla!


Ostolistalla oli siis kengät ja farkut - mukaan tarttui toppi ja neule, kröhöm. Yhteishinta oli silti vaan 18 €, eli annan sen itselleni anteeksi. Ilman farkkuja pärjään, mutta kenkien/syysballerinojen metsäsys jatkuu edelleen täällä Barissa.

Ja piristykseksi vielä muutama random kuva kuluneelta viikolta: minä ja Franzi kahvilla Turistissa ja auringonlasku rannalla.


Ei kommentteja: