maanantai 27. lokakuuta 2008

Sitä se 4 kuukautta Balkanilla teettää..

Ekat kuukaudet lähinnä halveksin paikallista musiikkia, kunnes.. jotain tapahtui. Oon ehkä yrittänyt huijata itseäni, mutta oon harvinaisen kiintynyt tähän musiikkiin, ja varsinkin Željko Joksimovićia on tullut kuunneltua viime aikoina.

Pomoć! Pelastakaa mut vielä kun on mahdollista!

Željko Joksimović - Michelle livenä, Beogradissa viime vuonna.


ja 2004 vuoden Euroviisujen kakkonen, "Lane Moje" jää pyörimään päähään.


---

Töissä oli ihana päivä. Aamupäivällä mulla ja Daniililla oli herkkä hetki, yritin maanitella sitä käsienpesulle, ja kyselin sitten siinä samalla että onko se tänään spiderman vai ninja. Daniil ei oo aikasemmin osoittanut mitään kiintymystä muhun, vaan on lähinnä läpsinyt ja ollut muutenkin inhottava, mutta tänään se oli kaikinpuolin ihana. Hihitteli ja katso mua isoilla sinisillä silmillä ja selitti samalla jotain venäjäksi. Daniil on siis venäläinen, ja siihen on kaikkien aika hankala saada kontaktia kun se ei puhu paljoa serbiaa.

Myöhemmin Sanjin suuttu mulle, ja löi mua, jolloin Biljana käski sen pyytää anteeksi ja vielä pussata mua sovinnon merkiksi. Olin ihan ihmeissäni kun Sanjin kumartuu halaamaan ja pussaamaan poskelle, ja sitten hymyilee ihanaa hampaatonta hymyään. Ei, ei näille oikeesti voi kauaa olla vihanen!

Ei kommentteja: